Päiväkerholaiset kiipeilypuuhissa

Liikkuvan päiväkerhon väki pääsi ennen kerhokauden päättymistä kokeilemaan kiipeilyä Mikkelin Ikioma Areenan kiipeilyseinällä. Opastamassa ja ohjaamassa oli kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen.

Ensin kuunneltiin ohjeistusta tarkoin korvin.

 

 

Sitten päästiin kokeilemaan kiipeämistä ilman valjaita.

Ja valjaiden kanssa.

 Innokkaita ja rohkeita kiipeilijöitä riitti kahdelle kiipeilykierrokselle.

 

 

Laskeutuminen oli ihan oma numeronsa, sillä siinä piti luottaa valjaiden kannatteluun. Lapsilta sekin sujui kuin itsestään.

 Kiipeilyn jälkeen annettiin vauhtia varpaille ja pisteltiin pitkää suoraa kilpaa ja omaan tahtiin.


Eväätkin maistuivat liikkumisen ohessa.

 Liikkuva päiväkerho toivottaa rauhaisaa joulua!

"Taivas tummuu, maassa hämärtää.

Pimeyteen me emme jää.

Valo kirkkain onhan syttynyt.

Valo Jeesuksen loistaa nyt.

Tähti syttyy pimeään.

Nukkuu lapsi seimessään.

Pyhä lapsi Isän Jumalan valon antaa maailmaan.

Tänä yönä lapsi viaton toivon meille tuonut on.

Kaikki kansat Jeesus pelastaa.

Seimen luokse nyt saapukaa.

Tähti syttyy pimeään.

Nukkuu lapsi seimessään.

Pyhä lapsi Isän Jumalan valon antaa maailmaan. "

(Uusi lastenvirsi 13.) 

Syksyn sateiden ropistessa kattoikkunoihin pääsimme hyvillä mielin rakentelemaan majoja. Aluksi käytettiin apuna patjoja ja kokeiltiin kuinka saadaan itsemme majaan yhden patjan avulla.

 

Jokainen sai soveltaa omansa, kunhan katto oli pään päällä, kuten hyvässä majassa kuuluukin olla.

Sitten ryhdyttiin yhteispuuhiin. Tehtävänä oli rakentaa patjoista ja tyynyistä yhteistyössä maja tai kaksi. Aluksi hiukan suunniteltiin, mutta koska suunnitelmia oli hurjan monta, päädyttiin yhdessä ylämajan ja alamajan tekoon, joihin kaikki saivat osallistua.

Ylämajaan sisäänmeno olikin hiukan haasteellisempaa, eikä sinne kerralla päässyt kuin yksi kerholainen, joten vuoroa täytyi hieman odottaa.

Alamajassa sai köllötellä kaverin kanssa viekukkain.

Ylämajassa mahtui jopa istumaankin, kun oikein osasi käännähtää.

Seuraavaksi kasasimme majatarpeet paikoilleen ja päätimme kokeilla kuinka muuten onnistuisi majan teko, ihan ilman apuvälineitä.
Eipä tarvinnut paljon miettiä, kun majoja alkoi syntyä ihan itsestään!

Aikuisten tekemissä majoissa olikin vierailijoita ruuhkaksi asti.

Lopuksi teimme kaikki yhteisen majan jonka alle jokainen kerholainen vuorollaan pääsi.